Kiitosta ja kertausta

Alkukuusta sain aamulla hieroa silmiäni tavallistakin pidempää. Facebook todisti voimansa taas kertalleen. Teksti agilityn riskeistä oli lähtenyt leviämään ja kävijöitä oli yhdessä päivässä enemmän kuin blogin historian aikana. Jakojen, kommenttien ja tykkäysten tarkasta määrästä minulla ei ole hajuakaan, mutta tiedän että niitä kertyi tämän blogin mittapuulla hurjasti, kiitos siitä!

Monet ovat myös innostuneet kommentoimaan tänne blogiin, suuri kiitos kaikista kommenteista! Olette piristäneet päiviäni, kehittäneet minua kirjoittajana ja saaneet minut ajattelemaan asioita uusilta kanteilta. Kiitos!

Olen pyrkinyt vastaamaan kommentteihin parhaani mukaan, ainakin yksi erinomainen kommentti siellä odottelee vielä vastausta, kun olen odottanut sopivaa hetkeä paneutua rauhassa takaisin aiheen pariin. Paikoittaisesta viivästelystä huolimatta toivon, että jatkossakin saan lukea teidän kommentteja.

Agilitypostauksen tiimoilta sain myös kiinnostavan yhteydenoton Dogsports.fistä ja lopputulemana teksti julkaistiin myös DS:n sivuilla. Blogi ja teksti mainittiin myös Katiskassa Kaffepaussissa. Tänään sain myös uuden yhteydenoton, joten todennäköisesti samoja jorinoita voi päätyä lukemaan tulevaisuudessa vielä yhtä muutakin väylää pitkin.

Koiraharrastus alkaa maistumaan taas pikkuhiljaa muultakin kuin pakkopullalta, vaikka syksyn kylmyys verottaa ulkoiluinnostusta. Blogiin on tulossa monenlaista pohdintaa, puolivalmiita luonnoksia on jo aikamoinen pino odottelemassa viimeistelyä.

Lyhyesti ja ytimekkäästi. Kiitos.

Kommenteista, jaoista, tykkäyksistä, yhteydenotoista ja blogin seuraamisesta.

Kiitos!