Laumaelämää: montako on monta?

Valtaosalle koiranomistajille tulee ainakin joskus, hetkellisesti edes, ajatus toisesta koirasta. Useamman koiran omistaja kohtaa pentueita joista "ei voi" kieltäytyä ja Se Oikea koira voi tulla eteen kun sitä vähiten odottaa. Usean koiran omistaminen eroaa yhden koiran talouksista huomattavasti.

 © Netta Nikkanen

Yksi

Yhdessä koirassa on paljon hyviä puolia. Ei tarvitse pelätä lauman sisäisiä ongelmia, kun laumaa ei ole. Yhden koiran hoitopaikan löytäminen on kohtuullisen helppoa, hyvin käyttäytyvän peruskoiran saa hoitoon tuttaville melko varmasti. Koiraharrastuksille on aikaa, eikä koskaan tarvitse tuntea huonoa omatuntoa kotona odottavien koirien puolesta. Lenkillä kädet takuulla riittävät vaikka mukana olisi puhelin tai sateenvarjo ja koiran kulut pysyvät useimmiten melko maltillisina.

Yhden koiran omistajat kokevat varmaan eniten huonoa omatuntoa koiran yksinolosta, kun koiralla ei ole kotona kaveria työpäivien aikana. Sosiaalisen koiran tyytyväisenä pito vaatii omistajalta aikatauluttamista, jotta yhteislenkit ja -leikit saadaan sovitettua kalenteriin. Koira ei liiku yksin vapaana ollessaan yhtä paljon kuin jos koiria olisi useampia ja omistaja joutuu tai pääsee osallistumaan koiran liikutukseen aktiivisemmin.

Itse yhden koiran kanssa eläessäni olen eniten nauttinut vapaudesta. Vaikka toki yksikin koira on sitoumus niin todellisuudessa yhtä koiraa kuljettaa melkein kaikkialle aika näppärästi mukanaan. Yhteen koiraan satsaa enemmän ja kotona ollessa koiraa tulee huomioitua paljon. Yhdelle koiralle tulee myös suotua yleensä tiettyjä vapauksia mitkä tekisivät lauman kanssa elosta hankalaa.

Kaksi

© Piia Ahonen

Toinen kotiin tuleva koira on ensimmäiselle koiralle yleensä iloksi. Koirat leikkivät ja juoksevat yhdessä ja selvästi nauttivat yhdessäolostaan. Koiraharrastuksissa kahden koiran treenaaminen lajista riippuen voi olla kohtuullisen helppoa tai hyvinkin aikaavievää. Agilityssä samassa ryhmässä treenaavat koirat tai vuorotellen tokoilevat koirat on omistajalle ja ohjaajalle melko helppoja. Kahden aktiivisesti vaativia palveluskoiralajeja treenaavan koiran pito vaatii ohjaajalta kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa. Kaksi siististi käyttäytyvää koiraa on remmilenkkeilyn kannalta vielä melko helppoa ja vapaana lenkkeily saa kokonaan uuden ulottovuuden koirien remutessa keskenään.

Kahden koiran kustannukset pomppaavat melkoisesti yhdestä koirasta. Eläinlääkärikulut tuplaantuvat, eikä kahdesta koirasta useimmista paikoista saa vielä alennusta. Hoitopaikkojen löytäminen menee haasteellisemmaksi, ja usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää koirahoitolat. Pahimmillaan koirat eivät tule toimeen ja omistaja joutuu vaikean päätöksen eteen, eristääkö koirat toisistaan vai hankkiako toiselle koiralle uusi koti. 

Kaksi koiraa on monille se vakioksi muodostuva määrä, itselläni on taustalla myös eniten kahden koiran vaihetta. Kahden koiran välillä ajan jakaminen on vielä melko helppoa ja harrastuslajeissa on tullut nähtyä paljon ohjaajia jotka sujuvasti treenaavat kahta koiraa. Kahden koiran kanssa eläessä toteutuu usean koiran omistuksesta miltei kaikki hyvät puolet, muttei vielä menetä aivan kaikkia yhden koiran hyviä puolia.

Kolme

© Kia Kursi

Yksi on yksi, kaksi on pari ja kolme onkin jo lauma. Kolmas koira muuttaa yleensä tilannetta melkoisen rajusti, niin kustannusten, ajankäytön kuin arjenkin kannalta. Kolmen koiran liikutus remmissä on monien mielestä työlästä, remmit menevät solmuun ja kädet loppuvat kesken. Koirien vapaana juoksutus on yleensä ratkaisu, mutta kolme koiraa vaativat jo autolta kokoa, jotta lenkkeilymaastoihin päästään. 

Kolmen koiran hoitoon saaminen on hyvin haastavaa, hoitolat eivät välttämättä majoita samoihin tiloihin kolmea saman lauman koiraa, joten pitää varautua etsimään luotettava hoitaja kotiin. Ohjattuihin koiraharrastuksiin voi olla hankala löytää ryhmää, johon sopii kaikkien koirien kanssa, joten aktiiviharrastaminen tarkoittaa usein kaikkien iltojen uhraamista treeneille. Koiramäärän kasvaessa riskit koirien väliselle eripuralle kasvavat ja omistajalla tulisi olla kehittynyt koirasilmä ja selvät pelisäännöt laumaelon harmonian takaamiseksi.

Kolme koiraa on toistaiseksi suurin laumakokoonpano josta minulla on henkilökohtaista kokemusta. Kolmen koiran kanssa eläessä välillä päänvaivaa on aiheuttanut ajankäyttö ja ajan jakaminen tasapuolisesti koirille. Yhden koiran kiertäessä näyttelyitä, kokeita tai kilpailuja on ongelmana kahden koiran hoito sillävälin. Yhden ylimääräisen koiran viitsisi viedä moneen paikkaan, kahta turistia ei viitsi ottaa mukaan kun kädet loppuvat kesken.

© Netta Nikkanen

Monta

Neljän tai useamman koiran pito vaatii omistajalta paljon ja yleensä tarkoittaa myös muiden harrastusten ja huvitusten karsimista minimiin. Suuremman lauman pito tarkoittaa usein ryhmissä lenkkeilyä, ja yhtäkkiä ulkoiluun kuluukin moninkertainen määrä aikaa. Eläinlääkärikulut kasvavat, vaikka peruskäynneiltä saattaakin saada jo ihan mukavat paljousalennukset. Jokatapauksessa usean koiran omistajat ovat yleensä tuttuja kasvoja ja nimiä niin eläinlääkäriasemilla kuin eläinkaupoissakin. Ruokaa kuluu paljon ja hintojen vertailusta tulee arkea. Yhtä koiraa hemmotellaan, lauman kanssa pyritään tekemään asiat tehokkaasti ja toimivasti. 

Rutiinien merkitys kasvaa koiramäärän kasvaessa. Yksi tai muutama koira vielä menee muun elämän sivussa, mutta suuren lauman pito vaatii omistajalta valtavasti mukautumiskykyä. Suuren lauman kanssa aikasyöpöiksi muodostuu yhtäkkiä kaikki koiriin liittyvä ja niin koirien pesu kuin punkkitarkastukset kahmaisevat oman osuutensa vapaa-ajasta. Mikäli laumaan kuuluu useita harrastusikäisiä koiria, muuttuu treeniaikojen yhteensovittaminen taiteenlajiksi. Koirien hoitolaan vieminen maksaa etelän äkkilähdön verran ja sopivan hoitajan löytäminen laumalle voi olla hyvin haastavaa.

Itse olen usein todennut nauraen, että neljäs koira on tämän lajin hulluuden viimeinen aste. Vaikkei lauman pyörittäminen hulluutta olisikaan, vaatii se jokatapauksessa äärimmäistä sitoutumista ja todellista rakkautta koiraelämään ja valmiutta luopua monesta asiasta. Vaikka mikäpä olisi hienompaa kuin liuta hyvin hoidettuja ja moitteetta käyttäytyviä koiria..

© Jenny

Koirakohtaiset erot

Ei pidä unohtaa, että on aivan eri asia hankkia neljäs sylikokoinen pikkukoira, kuin neljäs iso molossi. Suurten koirien kustannukset ovat luonnollisesti suuremmat kuin pienten ja jo tilantarve kasvaa enemmän kuin pienten koirien kohdalla. Myös eläinlääkärikulut kasvavat enemmän suurempien koirien kohdalla, kuin myös hoitolamaksut.

Sosiaalisten rotujen edustajia on helpompi pitää useita samanaikaisesti kuin epäsosiaalisia. On valtava ero pitääkö kuutta spanielia yhdessä jotka elävät kaikki sulassa sovussa vai pyörittääkö kolmea erillistä terrieriparia. Täysin oma lukunsa on taas ympärivuotisesti ulkona tarhoissaan asuvat koirat, jotka eivät kaipaa niin paljoa ihmisen huomiota ja jotka eivät ole sisällä viemässä tilaa.

© Netta Nikkanen

Aktiiviset harrastuskoirat vaativat omistajaltaan enemmän kuin seurakoirat ja on tarpeetonta edes lähteä vertailemaan kahden seurakoiran ja kahden aktiivisesti huipulla kilpailevan harrastuskoiran kuluja ja ajankulutusta. Harrastuksista taas helpoimpia usean koiran kanssa ovat vetolajit, vinttikoirajuoksut ja näyttelyt, muiden lajien harrastaminen monen koiran kanssa samanaikaisesti vie huomattavasti enemmän aikaa.

Sukupuolierot

Usein suositellaan, että toiseksi koiraksi hankitaan vastakkaista sukupuolta oleva koira ja jompikumpi leikkuutetaan. Uroksen ja nartun yhteiselo onkin juoksuja lukuunottamatta yleensä hyvin toimivaa ja helppoa. Urokset mittelevät useammin keskenään ja narttujen ottaessa yhteen seuraukset voivat olla erittäin vakavat. Mikäli mielii pitää useampaa jalostuskoiraa samanaikaisesti on päädyttävä narttu- tai uroslaumaan tai valmistuttava eristämään koirat toisistaan juoksujen ajaksi. Narttulaumoissa keskinäiset välit ovat yleensä tarkemmat, kun taas urokset mittailevat toisiaan useammin, sekalaumassa taas hormonit voivat aiheuttaa monenlaista pulmaa. Vaikka sanontoja ja uskomuksia on suuntaan jos toiseenkin tulee muistaa, että yksilöerot ovat suuremmat mitä sukupuolten väliset erot.

Seuraavan koiran sukupuolta päättäessä tulee pohtia tarkoin nykyiset koirat ja niiden suhtautuminen uroksiin ja narttuihin sekä omat resurssit eristykseen ja mahdollisuus leikata vielä leikkaamattomat koirat. 

© Netta Nikkanen

Montako on liian monta?

Mitään absoluuttista totuutta ei voi antaa, että kuinka monta koiraa on liikaa. Joillekkin ihmisille ei sovi edes yhden koiran pito, toinen taas omistaa täyden tusinan ongelmitta. Koiramääriä pohdittaessa on kuitenkin muistettava yksilölliset valmiudet ja koirakohtaiset erot. On aivan eri asia pyörittää kuutta seurakoiraa maaseudun rauhassa kuin kuutta harrastuskoiraa pienessä kerrostaloasunnossa. Perheen koko ja koirien hoitoon sitoutuneiden henkilöiden määrä vaikuttaa hurjasti käytettävissä olevaan aikaan. Töissä käymättömän tai kotoa työskentelevän on yleensä helpompi pitää useaa koiraa samanaikaisesti, kun taas kiireisen yrittäjän tunnit saattavat olla tiukilla jo yhden koiran kanssa.

Koiria on liikaa kun koirien pito tuntuu työläältä ja raskaalta useammin kuin mukavalta ja hauskalta. Hälytysmerkki on koirien hoidon huononeva taso, usean koiran omistaminen ei saa tarkoittaa kaikkien mutkien suoraksi vetämistä. Koirista huolehtimiseen pitää myös olla riittävästi rahaa, jotta hoito ei jää rahapulasta kiinni, joten täyden tusinan omistajalta vaaditaan huomattavasti paksumpaa lompakkoa kuin yhden koiran omistajalta.